HELSINKI

Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle

Helsingin joukkoliikenne

Laajasalon raitiotie

Jokeri

Lauttasaari

Kantakaupungin raitiolaajennukset

Östersundom

Pisara

Raideliikenne yleiskaavassa

Helsingin raitiovaunut

Metro

Töölön metro

Helsingin raideliikenteen historiaa

Lähteitä

Helsingin kantakaupungin raitioteiden laajennukset

Jätkäsaari ja Kalasataman–Hermanninrannan alue sekä Sompasaari muutetaan asuin- ja kaupunkialueiksi satamatoimintojen siirtyessä Vuosaareen vuoden 2009 alussa. Näille alueille sekä Hernesaareen tulee joukkoliikennevälineeksi raitiotie. Lisäksi Pasilasta Kallion kautta keskustaan rakennettiin rataa uudelleen perustetulle raitiolinja 9:lle, jonka liikenne alkoi 10.8.2008.

Jo ainakin 1970-luvulta ideoitu Munkkivuoren liittäminen raitioliikenteeseen lähti vihdoin liikkeelle 2009.

Uusi linja 9

Raitiolinja 9 kulki viimeksi Kauppatorin ja Paavalinkirkon väliä Kallion kautta. Linja lakkautettiin 1976. Uusi linja 9 aloitti liikenteen sunnuntaina 10.8.2008 klo 7:41 Pasilan asemalta. Ensimmäiselle vuorolle riitti matkustajia lähes täyden vaunun verran. Sturenkadun pysäkkiä lukuunottamatta kaikilta uusilta pysäkeiltä nousi matkustajia ensimmäiselle vuorolle.

Uutta linjaa 9 ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1990. Linjan alkuperäinen päätepiste pohjoisessa oli Ilmalantori ja etelässä ysin oli tarkoitus ulottua Merisatamaan. Linjan oli tarkoitus korvata bussit 17 ja 23. Nyt rata rakennettiin vain Pasilaan asti ja pohjoinen päätepysäkki on Pasilan asema. Etelässä päätepysäkkinä on Kolmikulma Dianapuistossa. Uutta rataa tehtiin Länsi-Pasilaan, Pasilan konepajan halki, Aleksis Kiven kadulle sekä Fleminginkadulle. Bussilinja 17 lakkautettiin kun ysin raitioliikenne alkoi.

Linjan supistamista pohjoisessa perusteltiin kustannuksilla sekä Pasilan alaratapihan ylittävän sillan ahtaudella. Merisataman osuus jäi pois, kun asukkaat vastustivat jalkakäytävän viereen suunniteltua rataa, joka olisi poistanut pysäköintipaikkoja.

Dianapuistosta tulee vain tilapäinen päätepysäkki, kun eteläinen päätepysäkki siirtyy Jätkäsaareen. Linja 9 reitti tulee kulkemaan uutta 2011 rakenteilla olevaa rataa Kampista Hietalahteen.

Uusi ysi vihittiin kutsuvierasvuorolla perjantaina 11.8.2008 klo 13 Kolmikulmasta lähtenellä vihkiäisvaunulla nro. 150. Lauantaina Suomen Raitiotieseura järjesti jäsenilleen ajelun nostalgiavaunulla 339 sekä edellisen että uuden linjan 9 reiteillä.

Ysin ensimmäisen vuoron matkustajia. Ensimmäinen vuorovaunu pari minuuttia ennen lähtöä 10.8.2003 klo 7:41.

Vasemmalla ensimmäisen vuoron odottajia Pasilassa sunnuntaiaamuna 10.8.2008 noin klo 7:30. HKL tarjosi korvapuusteja ja kahvia sekä jakoi vapaalippuja. Joulupukki poikkesi matkalle oma-aloitteisesti, eli ei ollut HKL:n kutsuma. Kuvat Antero Alku.

Paluu sivun alkuun.

Jätkäsaari

Jätkäsaaren sataman paikalle tuleva uusi kaupunginosa liittyy raitioverkkoon nykyisten linjojen 8 ja 9 jatko-osuuksina ja Kampista tulevan radan kautta. Alueen kaavoitus perustuu pitkälti raitiotieratoihin. Asemakaavassa on määritelty pysäkkien paikat siten, että alueen palvelut sijoitetaan oikeaoppisesti raitiopysäkkien yhteyteen.

Satama-alueen rakentaminen kestää useita vuosia. Sen vuoksi harkittiin, että HKL hankkisi kaksisuuntaisia vaunuja, jotta linjat voidaan johtaa alueelle rakentamisen etenemisen mukaan. Kaksisuuntavaunujen sijasta on päädytty tilapäisiin kääntösilmukoihin.

Jätkäsaaren raitiotiet ja linjaratkaisut ovat olleet jossain määrin erimielisyyden aihe KSV:n ja HKL:n välillä. HKL on ehdottanut sinnikkäästi Jätkäsaareen liityntäbussiliikennettä Ruoholahden metroasemalle. Katuverkkoa ei kuitenkaan ole edes suunniteltu tällaiselle ratkaisulle. Helsingin Satama on myös kiirehtinyt raitiotietä Länsisataman terminaalille tyytymättömänä vallitsevaan liikennejärjestelyyn eli liityntäliikenteeseen metrolle.

Alkuvaiheessa tehdään radat Crusellin sillan kautta Jätkäsaaren pohjois- ja länsiosaan sekä Laivapojankadun kautta Hietalahdesta satamaterminaalille. Linja 8 käännetään Crusellin sillalle ja satamaan tulee linja 9 uutta rataa Kampin kautta.

Jätkäsaaren raitiotietä Crusellin sillan Jätkäsaaren puolella 6.6.2011. Kuva Antero Alku.

Jätkäsaaren raitiotietä Crusellin sillan Jätkäsaaren puolella 6.6.2011. Omituinen levennys pysäkin jälkeen johtuu siitä, että suojatielle halutaan koroke raiteiden väliin. Näin koroke levittää raitiotiekaistaa ja vie raitiovaunut liian lähelle autokaistaa. Kuva Antero Alku.

Paluu sivun alkuun.

Kalasatama

Kalasataman, Hermanninrannan ja Sompasaaren kaavoitus etenee Kalasataman metroaseman ympäriltä sekä etelään että pohjoiseen. Alueet tulevat liittymään raitiotein sekä keskustan että Pasilan suuntaan.

Etelästä alueelle tulee raitiotie Sörnäisten rantatien kautta siten, että rata kulkee Merihaan korttelin alla kulkevaa katua. Laajasalon raitiotie tulee kulkemaan Sompasaaren eteläkärjen kautta ja täältä Kalasataman asemalle rakennettaneen yhdysraide.

Pohjoisessa tavoitteena on kulkea Kumpulan kampuksen ohi siten, että raitiotieyhteys synnyttää myös yhteyden Pasilan asemalta Kumpulaan. Tämä Kumpulaa palveleva yhteys on kiireellinen, mutta Kumpulan ja Kalasataman välisen radan rakentaminen ei ole tärkeysjärjestyksessä korkealla suhteessa muihin raitiotieratojen rakentamisiin, koska Kyläsaaren alueen maapohjan laadun vuoksi radan varrelle ei ole suunniteltu rakentamista lähitulevaisuudessa.

Paluu sivun alkuun.

Hernesaari

Jätkäsaaren itäpuolella oleva Hernesaaren niemi kaavoitetaan myös asumisen ja palveluiden kaupunginosaksi, jonka yhteys keskustaan on raitiotie. Rata erkanee tehtaankadun päästä ja suuntautuu Hernesaaren niemen keskellä niemen eteläkärkeen.

Hernesaaren ja Jätkäsaaren välille ei rakennettane siltayhteyttä. Niemien välinen lahti on varattu matkustajalaivaliikenteen ja risteilyalusten satama-altaaksi, jonka molemmin puolin on laituripaikat.

Paluu sivun alkuun.

Munkkivuori

Munkkivuoren asemakaava tarjoaa huonot mahdollisuudet hoitaa joukkoliikenne katuverkkoa pitkin, sillä reitistä tulee kiertävä ja hidas. Bussilinja kärsii luotettavuusongelmista myös ruuhkaisella osuudella Huopalahdentieltä Taka-Töölöön. Sen vuoksi HKL on suunnitellut vaihtelevalla tarmolla jo 1970-luvulta lähtien raitiolinjan rakentamista Munkkivuoreen. Raitiotie voisi kulkea alueen sisällä katuverkon ulkopuolella nurmiratana.

1990-luvun KANJO-suunnitelmien jälkeen ajatus Munkkivuoren raitiotiestä hiipui, mutta voimakkaan asukasaktiivisuuden vuoksi Munkkivuoren raitiotie otettiin mukaan HKL:n ja KSV:n vuonna 2009 laatimaan Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmaan. Tässä vaiheessa alueen asukasyhdistys oli aktiivisessa roolissa raitiotiehankkeen edistäjänä ja mm. hyväksyi omalta osaltaan ajatuksen siitä, että raitiotie tuotaisiin Munkkivuoressa puistoalueelle, jotta palvelu saadaan ulotettua koko kaupunginosaan ja myös 1990-luvun puolivälissä rakennetulle Talinrannan osa-alueelle.

Vuoden 2009 esisuunnitelman mukaan raitioliikenteen toteuttamisen keskeisenä edellytyksenä on, että alueen bussiliikennettä voidaan vastaavasti supistaa. Esillä on tähän asti ollut lähinnä bussilinjojen 14(B) ja 18 korvaaminen uudella raitiolinjalla, jonka linjanumero voisi olla 5.

Liikennemallitarkasteluiden ja alustavan liikennöintikustannuslaskennan perusteella Munkkivuoren raitiotie näytti yhteiskuntataloudellisesti kannattavalta. Alustavan yleissuunnitelman laatiminen käynnistyy syksyllä 2011 ja suunnitelma on valmis keväällä 2012. Suunnitelman puitteissa selvitetään tarkemmin useampi ratalinjausvaihtoehto sekä useampi linjastovaihtoehto.

Paluu sivun alkuun. Paluu Helsingin etusivulle. Paluu aloitussivulle.


Tämä sivu on tehty 27.6.2008 / AA. Viimeisin päivitys 18.7.2011 / AA.