HELSINKI
Takaisin Kaupunkiliikenne-pääsivulle
Helsingin metron tekniikkaa
Helsingin metro on kansainvälisesti verrattuna kaupunkijuna eikä metro. Vastaavia järjestelmiä muualla ovat esimerkiksi Berliinin pikaradat (S-Bahn) ja Pariisin RER-junat. Molemmissa kaupungeissa on myös joustavammin kaupunkirakenteeseen soveltuvat metrot.
Berliinin pikaradan eli S-Bahnin vaunut eivät ole sattumalta saman näköisiä kuin Helsingin uudet metrovaunut. HKL:n 200-sarjan junat ovat muunnos Berliinin S-Bahnin junista. Kuva Antero Alku.
Helsingin metron rakenne valittiin lähes yhteneväksi Suomen rautateiden kanssa. Kaluston leveys, lattiakorkeus ja raideleveys ovat käytännössä samat. Mutta tärekin yhteensopivuutta määrittelevä tekijä, laiturikorkeus on eri. Metrolla laiturikorkeus on 1,05 metriä, rautateillä 0,55 metriä. Laiturikorkeuden ero tekee paikallis- ja metrojunista pysyvästi yhteensopimattomat. Metrovaunun pituus on 21–22 metriä, ja linjaraiteen pienin kaarresäde on 400 metriä.
Paluu sivun alkuun
Metrovaunut
Helsingin metrovaunut ovat suuria (leveys 3,2 m.), mikä rajoittaa mahdollisuuksia yhdistää metroa muihin liikennemuotoihin kuin rautateihin – joihin yhdistämisen siis estää eri laiturikorkeus. Metrovaunuja on tällä hetkellä (2008) kaksi vaunusaraja. 100-sarja ovat alkuperäistä 1980-luvulla Valmetilta hankittua kalustoa. Uusi 200-sarja (24 vaunua) hankittiin vuonna 2000 Bombardierilta periaatteessa Vuosaaren liikenteen aiheuttamaan vaunutarpeeseen. Eri sarjojen vaunut eivät ole yhteensopivia tosiinsa.
100-sarjan vaunuilla on meneillään peruskorjaus (2007–2008), jossa vaunujen rakennetta ei kuitenkaan uudisteta vaan vaunut korjataan alkuperäiseen asuunsa.
Helsingin vaunuissa on istumapaikkoja 65 ja seisomapaikoja 135 (uusissa junissa vaunua kohden 62/125). Mitoittavana kapasiteettina HKL käyttää kuitenkin 300–350 hlö. per vaunupari, joka on pienin liikennöitävissä oleva yksikkö. Istumajärjestys on 2+2, kun lähes yhtä leveissä VR Oy:n paikallisjunissa istumajärjestys on 2+3. Istumapaikkojen suhteellinen osuus ja niiden viemä pinta-ala ovat kansainvälisesti verrattuna suuret, ja junien kapasiteetti leveyteen nähden on pieni. HKL:n metrojunien tehokkuus on 2,6 (200-sarja) – 2,8 (100-sarja) hlö./m2.
Muutamien alkuvaikeuksien jälkeen Helsingin metrovaunut ovat toimineet taloudellisesti ja luotettavasti. Ne olivat maailman ensimmäiset invertteritekniikkaa käyttävät kulkuneuvot. Harjattoman ja käytännössä huoltovapaan oikosulkumoottorin käyttö ratamoottoreina on osoittautunut odotusten mukaiseksi, ja tekniikka on yleistynyt sähkökulkuneuvoissa.
Paluu sivun alkuun
Kulunvalvonta
HKL:n metron kulunvalvontalaitteisto on vanhentunut ja Vuosaaren 1998 avatun radan kulunvalvonta rakennettiin varaosista. Kulunvavonnan uusiminen tuo mahdollisuuden hankkia myös laitteisto kuljettajattomaan ajoon, johon metro rakennettiin jo alun perin. HKL:n 30.4.2008 joukkoliikennelautakunnalle esittämän suunnitelman mukaan välttämätön ylläpitoinvestointi uuteen kulunvalvontaan ja matkustajainformaatioon on 45 milj. euroa. Nykyisen verkon laajuinen kuljettajaton ajo maksaa 70 milj. euroa lisää sekä nykyisten tunneleiden matkustajaturvallisuuden edellyttämät muutostyöt kustannuksineen.
Kuljettajattoman ajon lisäinvestointi ei HKL:n esityksen perusteella ole taloudellisesti kannattava investointi, vaan liikennöinti kuljettajin on edullisempaa kuin investointi kuljettajattomaan ajoon. Kuljettajattoman ajon kustannussäästöt nykyiseen liikenteeseen nähden on laskettu 2,3 milj. euroksi, mutta 70 milj. euron kustannusten kuoletus 25 vuoden ilmoitettuna käyttöaikana on 4,97 milj. euoroa.
Olennaisinta kulunvalvonnan uusimisessa on siirtyminen jatkuvaan kulunvavontaan, jossa junien keskinäinen etäisyys ei perustu radan varressa oleviin opastimiin. Tällöin päästään junien nopeuden ja pysäkkiajan asettamaan teoreettiseen 1,5 minuutin lyhimpään mahdolliseen vuoroväliin riippumatta siitä, onko junissa kuljettajat vai ei.
Paluu sivun alkuun
Liikennöinti
Käytännön liikenteenhoidossa junia aletaan pitää täysinä, kun istumapaikat loppuvat, mikä myös on kansainvälisesti erikoista. Liikennöinnissä pyritään pieniin vuoroväleihin ja lyhyisiin juniin. Lyhimmät vuorovälit sekä lyhimmällä vuorovälillä käytetyt junapituudet metron nykyisellä laajuudella (Ruoholahti – Mellunmäki/Vuosaari) ovat olleet:
- 31.8.1998–10.8.2002: 3 min., 4 vaunua
- 11.8.2002–31.10.2002: 2,5 min., 4 vaunua
- 1.11.2002– : 4 min., 6 vaunua
Tällä hetkellä (toukokuu 2008) ajetaan Itäkeskuksen ja Ruoholahden välillä 6-vaunuisin junin 4 minuutin vuorovälillä. Tähän vuoroväliin siirryttiin marraskuussa 2002 siltakorjaustöiden aiheuttamien liikennerajoitusten vuoksi. Korjaustöiden aikana on toinen raide ollut poissa käytöstä, mikä on estänyt kulunvalvonnan salliman lyhimmän 2,5 minuutin vuorovälin käytön. Pidempi 4 minuutin vuoroväli on ollut myös kustannuksiltaan edullisempi, sillä kuljettajatarve on pidemmällä vuorovälillä vähäisempi.
Istumapaikoin laskettuna HKL:n metro tarjoaa nyt 5850 matkustajan kapasiteetin tunnissa, mikä on noin puolet tämänhetkisestä matkustajamäärästä. Kun seisomapaikat otetaan mukaan, nykyisen liikenteen kapasiteetti on 18.000 hlö / h (200 hlö./vaunu). Laiturit on mitoitettu 6-vaunuisille junille, ja kulunvalvonnan lyhin vuoroväli on 2,5 minuuttia. Siten linjan suurin kapasiteetti on 28.800 hlö / h.
Paluu sivun alkuun. Paluu Helsingin etusivulle. Paluu aloitussivulle.
Tämä sivu on tehty 24.6.2008 / AA. Viimeisin päivitys 24.6.2008 / AA.
