KAUPUNKILIIKENNE.net

Perustietoa pikaraitiotiestä ja joukkoliikenteestä

Kaupunkien raideliikenne Suomessa

Kokemuksia ja esimerkkejä

Luuloja ja Väittämiä

Määritelmiä

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Linkkilista

TramWest

www.alkutieto.fi

 

 

Alkusanat

Näillä sivuilla on tietoa kaupunkiliikenteestä, sen tekniikasta ja taloudesta sekä merkityksestä kaupunkirakenteelle. Sivujen sisällön painopiste on nykyaikaisessa eurooppalaisessa hyvien käytäntöjen mukaisessa raitioliikenteessä.

Kansainvälisesti raitioliikennettä kutsutaan nimellä Light Rail. Suomessa käsitteelle ei ole vakiintunutta nimitystä. 1990-luvulla nimitykseksi vakiintui pikaraitiotie.Viime aikoina on puhuttu modernista raitiotiestä tai katuraitiotiestä, kuten Tampereen raitiotien suunnittelun yhteydessä.

Light Rail tarkoitti alun perin saksalaista Stadtbahnin määritystä, joka puolestaan oli alkujaan konsepti esimetrosta. Pikaraitiotie tarkoitti siten perinteisen metron ja raitiotien ominaisuuksia yhdistävää raideliikennettä, jossa nopeutta haettiin pitkin pysäkkivälein ja luotettavuutta voimakkaalla eristämisellä muusta liikenteestä. Erityisesti Ranskassa poikettiin tästä ajatuksesta siten, että vahvan eristämisen sijaan raitiotie ja sen pysäkit tehtiin helposti saavutettaviksi ja nopeus ja luotettavuus järjestettiin vahvoilla liikenne-etuuksilla. Olennainen osa raitiotietä oli kaupunkikeskustan kävelyalue, jonka läpi raitiovaunut ajoivat katutasossa.

Nykyaikaisen raitiotien hyvät käytännöt tarkoittavat:

Olen koonnut näiden sivujen tiedon sekä kirjallisuudesta että käytännön kokemuksesta maailman eri kaupunkien joukkoliikenteestä. Kirjatiedolla ei voi korvata omaa kokemusta, koska ratkaisujen toimivuus, käytettävyys sekä viihtyvyys ovat ymmärrettävissä vain matkustamalla itse.

Suomessa on toistaiseksi raitiotie vain Helsingissä, jonne raitiotie tuli jo 1800-luvun puolella. Nykyaikaista raitiotietä on vasta suunniteltu Helsingissä Jokerilinjalle ja Tampereella ja Turussa kaupunkien uudeksi joukkoliikennevälineeksi ja keinoksi kehittää kaupunkia.

Kun ei ole esimerkkiä, jonka voi itse nähdä ja kokea, on vaikea ymmärtää, mistä raitiotiessä on kysymys. Näyttää olevan vaikea ymmärtää, että ne asiat, joista itähelsinkiläiset metrossaan pitävät ovat olemassa myös nykyaikaisessa raitiotiessä. Raitiotiellä miellyttävä matkustaminen ja helppo kulku pysäkiltä samalla tasolla olevan vaunun lattialle voi ulottua ilman vaihtamista nykyisen liityntäbussin pysäkille asti.

Vaikea on Suomessa ollut myös ymmärtää, että modernin raitiotiejärjestelmän kustannukset ovat paljon pienemmät kuin suomalaiset metron rakentamiskustannukset. Ja että kustannusarviot pitävät eivätkä moninkertaistu, kuten on käynyt tunnelihankkeiden kanssa. Tätäkään kun ei ole vielä käytännössä nähty, vaan raitiotiesuunnitelmat saavat kärsiä tunnelihankkeiden virheistä ja ongelmista. Mutta maanpinnalla ei ole tunnelirakentamisen riskejä, eikä raitiotie tarvitse kymmenien miljoonien monikerroksisia asemia hisseineen ja liukuportaineen.

Myöskään raitiotien liikenteenhoidon kustannuksien edullisuuteen ei tahdota uskoa. Helsingin 40-vuotiaat vaunut ja autoilun häiritsemä liikennönti on kallista, joskin lipputulot ovat useiden vuosien ajan kattaneet kustannukset. Mutta modernin raitiotien häiriötön ja nopea liikenne nykyaikaisin vaunuin on ratkaisevasti halvempaa kuin Helsingin raitioliikenne.

Rakentamiskustannuksista on myös kokemusperäistä tietoa. Tällä sivustolla olen kertonut jo vuonna 2003 Saksassa julkaistusta artikkelista, jossa oli tutkittu 43 rakennettua raideliikennehanketta. Tunnelirakentaminen oli tullut 4–7 kertaa niin kalliiksi kuin maantasoinen rakentaminen. Espoossa Matinkylän metron kustannukset ovat lähes 3-kertaistuneet 10 vuoden aikana. Helsinkiin rakennetut raitioteiden laajennukset ovat pysyneet budjeteissaan.

Sivut on koonnut DI Antero Alku. Olen käytettävissä myös tapauskohtaisiin selvityksiin ja analyyseihin yritykseni Alkutieto Oy:n kautta.

Palaute ja kysymykset sähköpostiini: etunimi.sukunimi [ät] alkutieto.fi

Paluu sivun alkuun.


Tehnyt Antero Alku, 15.5.2002. Päivitys 14.7.2014.
Ensimmäinen pikaraitiotiesivusto on ollut osoitteessa http://alku.net/liikenne alkaen 18.2.1999.

Alan kirja:
Mennäänkö metrolla?

Valokuvat:
Toinen Helsingin uusista Artic-raitiovaunuista Hakaniemessä maaliskuussa 2014.
Kahden kaksivirtaraitiovaunun juna Kaiserstrassen kävlykadulla Karlsruhessa heinäkuussa 2003.
Eurotram-raitiovaunu Strassburgissa juuri auringonlaskun jälkeen heinäkuussa 2003.

Photos:
The second one of the new low floor Artic-trams in Helsinki at Hakaniemi stop in March 2014.
A train of 2 double voltage trams at Kaiserstrasse pedestrian area in Karlsruhe, Germany, July 2003.
Eurotram in Strasbourg just after the sunset in July 2003.

Alkusanat | English summary
Ajankohtaista:
Kivenlahden metro, Pisara
UUSIN SISÄLTÖ
Täältä löydät uusimmat sivut ja viimeisimmät päivitykset aikajärjestyksessä.
<