Lähtökohdat | Toteutus | Nopeus | Kustannukset | Kapasiteetti
Raideliikenneyhteys Espoon ja Helsingin välillä ei ole välttämättä Helsingin metro. Teknisesti ja taloudellisesti on täysin mahdollista rakentaa kaupunkien rajan yli myös pikaraitiotie. Seuraavassa on tutkittu yhtä mahdollista pikaraitiotieratkaisua.
Tässä suunnitelmassa on otettu lähtökohdiksi uusin tieto ja kokemus joukkoliikenteen onnistuneesta toteuttamisesta. Matkustusnopeudessa optimoidaan matkustusaikaa ovelta ovelle. Tämän vuoksi minimoidaan kävelymatkat ja vaihtamisen tarve. Näin linjan rakenne muistuttaa bussilinjaa: yhteyden päissä pysäkkejä on tiheään, jolloin linja palvelee paikallisesti. Keskivaiheilla pysäkkejä on harvoin, koska siirrytään nopeasti alueelta toselle.
Vaunun häiriötön kulku nostaa liikennöintinopeutta, kun vältetään tarpeettomat pysähtymiset. Vähäliikenteisillä asuntokaduilla voidaa rata rakentaa kadulle, mutta kaikkialla pyritään eristämään rata autoliikenteestä. Vaunuilla on 100%:nen liikennevaloetuus. Kun valot eivät ole koskaan turhaan vihreällä raitiovaunuille, myös autoliikenne sujuu parhaiten.
Paluu sivun alkuun.
Matinkylän alueella rata kulkee osin kadulla, mutta osin nykyisten kävelyteiden yhteyteen rakennettuna. Näillä osuuksilla pysäkit ovat lähempänä asuntoja kuin parkkipaikat, eikä autoliikenne voi haitata vaunuja.
Niittykummussa paikallisrata yhtyy päärataan. Pysäkkiväli pitenee ja vaunun nopeus kasvaa. Tapiolassa päärata haarautuu pohjoiseen, jonne voi olla myös suora linja Matinkylästä. Helsinkiin johtava linja suuntaa Länsiväylän reunaan kohti Keilaniemen pysäkkiä Nokian pääsisäänkäynnin läheisyydessä.
Lauttasaari on alue, jota linja palvelee kolmella pysäkillä. Itäisin pysäkki on tunneliasema. Rata palaa maanpinnalle ennen Lauttasaaren siltaa, jota ei enää tarvitse avata hiililaivoille, vaikka se voidaan tehdä avattavaksikin. Ruoholahtea palvellaan myös kolmella pysäkillä. Ruoholahdenkatu on joukkoliikennekatu, jossa samalla radalla kulkee myös Helsingin raitiovaunuja. Ne voivat jatkaa myös Lauttasaaren eteläosiin.
Satamaradan kuilu käytetään joukkoliikenneväyläksi. Rata jakaa matkustajia keskustan alueelle usealla pysäkillä, jotka palvelevat myös nopeina vaihtopysäkkeinä Runeberginkadulle ja Mannerheimintielle.
Linja päättyy Rautatieasemalle. Asema sijaitsee välittömästi rautatielaitureiden alapuolella. Asema palvelee siten myös laiturit alittavana jalankulkuyhteytenä. Asemalta on porrasyhteydet suoraan Töölönlahden alueen läheisiin rakennuksiin. Vaihtoeyhteys lähijuniin on erinomaisen nopea ja vaivaton.
Rata voi jatkua tästä esimerkiksi Kruununhaan alta Katajanokalle ja Laajasaloon tai koilliseen esimerkiksi Helsingin suunnittelemana Viira-ratana.
Paluu sivun alkuun.
Linjan ajoaika Matinkylän Koukkuniemenportin pysäkiltä Rautatieasemalle Helsinkiin on 25 minuuttia. Koska asemat ovat maan päällä, matkustusaikaan ei tarvitse laskea maanpinnalle siirtymiseen kuluvaa aikaa. Kun palvelualueiden pysäkkiväli on keskimäärin 400 m., kävelymatkat ja kävelyaika jäävät lyhyiksi.
Jos vastaava yhteys matkustetaan Otaniemen kautta kiertävällä metrolla ja liityntäliikenteellä, matka-aika Koukkuniemenportin pysäkiltä maanpinnalle Rautatieasemalle Helsinkiin on 30 minuuttia. Tästä matka-aika metrossa on 19 minuuttia ja liityntäbussissa 6 minuuttia. Lisäksi kuluu aikaa vaihtoon ja siirtymiseen maan pinnalle. Useista pysäkeistään huolimatta pikaraitiovaunu on siis nopeampi kuin metro ja liityntäliikenne.
Paluu sivun alkuun.
Pikaraitiotierataa tulee rakennettavaksi 15,8 km. Tunneleineen, siltoineen sekä pysäkkeineen ja asemineen (yht. 22 kpl) sen hinta on noin 160 M eur. Ruoholahden ja Matinkylän välisen metroradan ja asemien (7 kpl) hinnaksi on laskettu 412 M eur. Metron korkea hinta johtuu asemista, jotka maksavat yhteensä 228 M eur.
Paluu sivun alkuun.
Pikaraitiotien kapasiteetti 2 minuutin vuorovälillä ja yhden vaunun junilla on maksimissaan 7500 matk./h. Vaunuja voidaan yhdistää juniksi. Arviot länsimetron maksimikysynnästä ovat luokkaa 6000 matk./h. Tällä hetkellä joukkoliikennematkustajia on busseissa noin 4000 matk./h. Pikaraitiotien kapasiteetti riittä siten erittäin hyvin.
Paluu sivun alkuun. Paluu edelliselle sivulle. Paluu aloitussivulle.
Tämä sivu on tehty 25.3.2003 / AA.